Pentulaatikoiden tarinaa

Molemmat emät viettävät aikaa jo pentuaitauksen ulkopuolellakin ja käyvät syöttämässä ja siivoamassa pennut säännöllisesti. Jatkuvaa pentuaitauksessa makaamista on enää öisin. Pennut kasvavat tasaisesti ja voivat erittäin paksusti. Varsinkin labradorit. Suurin labukka uros näyttää kilpikonnalta. Makaa retkottaa mahallaan ja liikkuu vain tissille ;O) Otin labukoilta pentulaatikonkin jo pois, että on isompi tila missä liikkua. Alue on nyt siis rajattu vain aitauksella.

Riisenipennut taas liikkuvat jo vauhdikkaasti. Niillä on selvemmin raajat ja ne pystyvät liikkumaan jo pitkiäkin matkoja. Niiden silmät ovat jo hiukan raollaan ja avautuvat varmaan kunnolla tämän viikon aikana.Riisenipennut näyttävät hyvin vahvaluisilta ja niillä on ihanat paksut hännät ja hyvän malliset päät. Luonteista en tietenkään voi vielä sanoa mitään ;O) Punainen pikkutyttö kyllä pistää silmään voimakastahtoisena ja hyvin liikkuvana tärpästikkelinä.

Hevin omistajat ovat käyneet jo kahteen kertaan Hemppaa ja pentuja katsomassa. Ekalla kerralla hiukan jännitti, että kuinka kovaa Hevi haluaa lähteä omistajiensa mukaan, mutta huoli oli turha sillä Hevi unohti vierailun saman tien kun ovi sulkeutui. Kaiken kaikkiaan Hevi on käyttäytynyt erittäin tasapainoisesti ja "aikuismaisesti" pentujen kanssa. Se ei turhia huutele, eikä hötkyile ja ne muutamat vieraatkin on otettu ystävällisesti vastaan.

Nyt eletään niitä helppoja viikkoja. Emät hoitavat pentunsa itsenäisesti ja minulle jää vain alustojen vaihto ja pentujen käsittely. Olen töissä nyt täysin normaalisti ja veljeni on "hoitamassa" pentuja päivisin. Tämä ja ensi viikko menee näin, sen jälkeen alkaa pentujen vieroittaminen normaaliin ruokaan ja sotkun lisääntyminen. Siitä eteenpäin onkin sitten talossa täysi rumba...