Päivitystä pukkaa!!!!

No niin. Taas on uusi viikko lähtenyt käyntiin, kiire yltyy ja päivityspaineet kasvaa ;O)

Eilen sunnuntaina oli sitten riiseneillä ensimmäinen ulkoilupäivä! reitti ulos johti läpi kuistin, missä pennut eivät olleet koskaan aiemmin olleet. Otin Hevin mukaan esimerkiksi ja se johdatti pikku katraansa kohti ulkoilmaa. Punainen pikku tirriäinen juoksi suoraan ulos huomaamatta ensin edes mitään uutta. Muut hiukan katselivat ja tutkivat sekä kuistia, että ihmeelistä maailmaa ulko-oven tuolla puolen. Visiitti ulos oli kuitenkin aika lyhyt, sillä kylmä ja märkä ajoi pian putit takaisin sisätiloihin.

Riisenit ensimmäistä kertaa pihalla

Muuten ei ole tapahtunut mitään ihmeempää. Ruoka maistuu edelleen hyvin molemmille pentueille ja toinen madotuskin on jo suoritettu. Ääntä alkaa molemmista pentueista lähteä ihan merkittävästi ja jopa labukat oikein tappelevat aika-ajoin.

Molemmilla nartuilla on aloitetu imettämisen rajoittaminen, että saataisiin ne mahdollisimman pian kuntoutumaan. Varsinkin hevin maidontuotanto pitää saada loppumaan, ennen kuin se kotiutuu ensi viikonloppuna. Rajoitan siis imettämistä laittamalla aitausten portit kiinni ja päästämällä emät aitaukseen ensin useammin, sitten väliä pidentäen. Tämä ei lienee ongelma, sillä molemmat ovat jo itsekin selvästi vähentäneet imettämistä ihan omatoimisesti.

Labukkatyttö uuvahti seuraavaa ruokailua odotellessa

Pennut 4vk

Riisenipentujen painia

Maanantai-iltana siis aloitimme kiinteän ruoan antamisen pennuille. Se on selvästi lisännyt touhua pentujen kanssa. Aiemmin istuskelin pentuaatukossa supisemassa pienille tuhisijoille ihan vaan huvikseni, nyt niiden hoitamisessa on jo ihan duunia.

Riisenipennuilla on enemmän hampaita havaitavissa ja niiden myötä myös suun käyttö on aktivoitunut. Pennut tajuavat jo seurata hiukan liikettä ja osaavat tarttua esim. solmittuun sukkaan kiinni. Jokunen jopa vastustaakin jo nyt. Omiin aikaisempiin pentueisiini verraten tuntuu, että nämä olisivat hiukan aikaisemmin kiinnostuneita saalistamisesta ja suunkäytöstä kuin aiemmat pentueeni. Mutta tämä voi myös olla muistini hataruutta...

Eilen suurennettiin riisenipentueen aitausta. Niissä on sen verran elämää ja menoa, ettei enää alkuperäinen aitaus riittänyt. Vielä kun kelit hiukan paranisivat, saisin ne myös ulos temmeltämään.

Suurennettu pentuaitaus

Viikonloppuna olisi tarkoitus siistiä pentuja ensimmäisen kerran. Sen jälkeen niistä pystyy hiukan katsomaan myös ulkonäöllisiä seikkoja. Niiden emän Hevin sain eilen nypittyä. Karvan alta paljastui yllättävän hyväkuntoinen koira kun ajattelee sen imettävän 10:tä kovimassa kasvuvauheessa olevaa pentua. Koitan ottaa siitäkin jonkun kuvan. Hevi hoitaa edelleen pentuja tosi hyvin. Se ei enää makaile pentujen kanssa muuten kuin syöttäessään. Päiväsaikaan syöttäminenkin kyllä tapahtuu enemmän seisaaltaan pentujen roikkuessa nisissä, auts ;O)

Hevi on kyllä ollut aivan loistava "lainakoira". Se on sopeutunut laumaani täysin. Se ottaa erittäin iloisena aikki vieraat vastaan ja vaikka sen omistajat käyvät sitä katsomassa, ei sillä ole ilmennyt mitään ikävöimistä. Ei tässä varmaan mene enää kuin reilu viikko, niin Hevi muuttaa takaisin omaan kotiin.

Pentujen suhteen siis kaikki edelleen hyvin. Varaustilannekin on mielestäni hyvä, sillä labukat ovat käytännössä olleet jo varattuja syntyessään ja riiseneissäkin minulla on enää pari-kolme urosta vapaana.

P.S. Anonyymi: tuliko tarpeeksi pikaisesti kuvia ja päivitystä? Painostuksen alla...

Vihdoinkin päivitystä ;O)

Väsähtänyt pikkuriiseni äidin ruokakupissa

Reilu viikko on vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta, kuten ystäväni anonyymi on huomannut ;O) kiirettä on pidellyt. Viime viikko oli siis viimeinen "normaali" työviikko ennen neljän viikon osa-aikaista palkkatyötä. Työ ei todellakaan vähene, sen tyyppi vain muuttuu...

Pennut kasvavat kohisten. Pentueissa huomattavissa enemmän ja enemmän eroja. Labradorit ovat hiljaisempia, liikkuvat rauhallisemmin ja kömpelömmin. Kun taas riisenit huutavat jo täyttä kurkkua ja osaavat ottaa jo pikku matsejakin.

Riisenit näyttävät tietysti minulle tutummilta. Niillä vahvat takaosat ja ryhtiä jo nyt. Labukat taas näyttävät mattaturkkisilta käpylehmiltä, joilla isot kropat ja tikkujalat. Varsinkin takaosat heikompia ja erityisesti niissäkin reidet näyttävät minulle vierailta. Labukkapennut ovat länkisäärisiä, mutta niillä on mielettömän söpöt naamat. Sydän on jo sulanut niihin ihan täysin. Riiseneissä tunnistan jo rodunomaisen pilkkeen silmäkulmassa, mikä ei aina ole niin hauskaa ;D

Pääsiäinen vierähti Loviisassa tottis-seminaarissa ja äitini ja veljeni hoitivat jälleen pennut ;O) Tästä syystä päätin aloittaa kiinteän ruoan antamisen vasta pääsiäisen jälkeen, ensimmäinen ruokailu molemmilla pentueilla oli eilen iltasella. Ruoka maistui molemmille pentueille hyvin ja kaikki pennut kiinnostuivat ruoasta heti , labukat ihan sekosivat. Purivat jopa olemattomilla hampaillaan minua sormiin ;O) Nyt on siis alkanut täällä sotku ja työmaa...

Labradorien ensimmäinen ateria

Madotusta ja muuta huoltoa

Tänään siis Humpankin pennut täyttävät 2 vk.

Lempparini uros valkotassu

Eilen oli pentujen huoltopäivä ;O) Ystäväni Kotilaiset tulivat kyläilemään ja joutuivat heti töihin. Jyrki hoiteli valokuvaajan hommia, Paula piteli Humpan pentuja sylissä kun leikkelin kynsiä ja Tiia antoi pennuille ensikosketuksen lapsista.

Kynsienleikkuuta

Riisenipennuilla oli ensimmäinen madotus. Tämä on aina aika hauska hetki, sillä nehän ovat tähän asti maistaneet vain emänmaitoa, joten matolääkkeen maku ei aina ole kaikkien mieleen ;O)


Kaikki sujuu siis edelleen hyvin. Pennut kasvavat tasaisesti ja emät hoitavat niitä edelleen vailla moitteita. Hevi varsinkin "vieraana koirana" on tehnyt vaikutuksen omalla rauhallisuudellaan ja järkevyydellään. Kun ihmiset tulevat pentuja katsomaan täytyy sen ensin päästää sille tyypillinen kimakka ilo-haukku-mellastus, mutta sen jälkeen se vaan rötköttelee keittiön lattialla, nauttii rapsutuksista ja pentujakin saa vieraat käsitellä vapaasti. Tällaisia kun kaikki emät olisivat ja varsinkin nämä "lainakoirat" ;D

Pentulaatikoiden tarinaa

Molemmat emät viettävät aikaa jo pentuaitauksen ulkopuolellakin ja käyvät syöttämässä ja siivoamassa pennut säännöllisesti. Jatkuvaa pentuaitauksessa makaamista on enää öisin. Pennut kasvavat tasaisesti ja voivat erittäin paksusti. Varsinkin labradorit. Suurin labukka uros näyttää kilpikonnalta. Makaa retkottaa mahallaan ja liikkuu vain tissille ;O) Otin labukoilta pentulaatikonkin jo pois, että on isompi tila missä liikkua. Alue on nyt siis rajattu vain aitauksella.

Riisenipennut taas liikkuvat jo vauhdikkaasti. Niillä on selvemmin raajat ja ne pystyvät liikkumaan jo pitkiäkin matkoja. Niiden silmät ovat jo hiukan raollaan ja avautuvat varmaan kunnolla tämän viikon aikana.Riisenipennut näyttävät hyvin vahvaluisilta ja niillä on ihanat paksut hännät ja hyvän malliset päät. Luonteista en tietenkään voi vielä sanoa mitään ;O) Punainen pikkutyttö kyllä pistää silmään voimakastahtoisena ja hyvin liikkuvana tärpästikkelinä.

Hevin omistajat ovat käyneet jo kahteen kertaan Hemppaa ja pentuja katsomassa. Ekalla kerralla hiukan jännitti, että kuinka kovaa Hevi haluaa lähteä omistajiensa mukaan, mutta huoli oli turha sillä Hevi unohti vierailun saman tien kun ovi sulkeutui. Kaiken kaikkiaan Hevi on käyttäytynyt erittäin tasapainoisesti ja "aikuismaisesti" pentujen kanssa. Se ei turhia huutele, eikä hötkyile ja ne muutamat vieraatkin on otettu ystävällisesti vastaan.

Nyt eletään niitä helppoja viikkoja. Emät hoitavat pentunsa itsenäisesti ja minulle jää vain alustojen vaihto ja pentujen käsittely. Olen töissä nyt täysin normaalisti ja veljeni on "hoitamassa" pentuja päivisin. Tämä ja ensi viikko menee näin, sen jälkeen alkaa pentujen vieroittaminen normaaliin ruokaan ja sotkun lisääntyminen. Siitä eteenpäin onkin sitten talossa täysi rumba...

Molemmat pentueet viikon ikäisiä

Humpan pennut 1 vk

Ensimmäinen viikko siis takana. Veljenikin oli täällä valvomisapuna muutaman päivän ja lähti kotiin eilen. Tänään äitini suuntaa kohti Luumäkeä. Viikonloppu ollaan siis omalla porukalla ja totutan emät siihen, ettei aina ole joku paikalla. Maanantaina palaan normaalisti töihin, joten niillä on pitkät päivät yksinään pentujensa kanssa. Edessä pitäisi olla pari helpompaa viikkoa minulle ja sen jälkeen alkaa sitten se syöttö- ja siivousrumba. Pääsiäisen jälkeen duunini muuttuu osa-aikaiseksi kuukauden ajaksi, että jää paremmin aikaa pennuille .

Riisenipentue on selvästi liikkuvampi ja äänekkäämpi. Nyt ulkonäössä alkaa näkymään eroja. Niillä on kiiltävämpi turkki, pidemmät kaulat ja päät. Kaiken kaikkiaan riisenit vaikuttavat raajakkaammilta. Niistä lähtee jo tässä vaiheessa paljon enemmän ääntä ;O)

Riisenipentu siestalla

Kaikki sujunut siis paremmin kuin hyvin. Hevi suhtautuu minun koiriini kuin omaan laumaansa ja nykyisin se haluaa käydä ulkona yhdessä niiden kanssa. Siellä ne siis kaikki 4 jolkottelevat pihalla ja ovat kuin yhtä laumaa. Molemmat emät ovat selkeästi enemmän mukana normaalissa elämässä. Kun ne esim. kuulee että treenailen pentuani pihalla, niin molemmat alkavat kiljumaan sisällä. Ne haluavat mukaan!

Maanantain kuulumisia

Ylempi lilalla merkitty on riisenipentu 650g ja alempi vihreällä merkitty on labradori 530g.

Riiseni jyrää!!!

Pentujen kanssa kaikki hyvin. Molemmat emät hoitavat pentunsa erittäin hyvin, joten täällä tuntee itsensä aika turhaksi ;O) Vuorottelemme edelleen äitini kanssa valvontahommissa, jos jotain apua kuitenkin tarvitaan.

Ulkonäöllisesti pentueet eroavat erittäin vähän toisistaan. Jos nyt menisi labradoripentu vahingossa riisenipentujen sekaan, en millään pystyisi erottamaan sitä muiden joukosta. Painoltaan pennut ovat niin lähellä toisiaan, ettei siitäkään voisi päätellä mitään. Toki isoin riiseni ja pienin labukka erottuvat toisistaan, mutta keskipaino on molemmissa pentueissa hyvin lähellä toisiaan. Labukoilla on ehkä hiukan lyhyemmät hännät ja lyhyempi karva.

Luulen kuitenkin, että siinä luovutusiässä kuitenkin kykenen erottamaan, kumpaa rotua pennut ovat ;O) Kummallekohan rodulle olisi pahempi, että se muistuttaisi toista enemmän kuin omaansa? Parrattomia käyttölinjaisia riiseneitä vai karkeakarvaisia isoja labukoita? Ei vaiskaan - hienoja rotunsa edustajia täällä kasvaa!

Luonteellisesti labukkapennut ovat jo nyt parempinenäisiä, löytävät ruoan luo paremmin ;D kun taas riisenit jo nyt liikkuvat paremmin, mutta turhaan = höseltävät tisseistä ohi. Rotutyypit luonteen osalta jo nyt nähtävissä...